Joulurauhaa ja kiitos syyskaudesta

Hyvät jäsenet, AKS-sisaret ja -veljet, sekä muutkin perinneyhdistyksemme toiminnasta kiinnostuneet.

Kiitos jäsenkunnalle ja yhdistyksemme hallitukselle aktiivisuudesta, esitelmöitsijöille hyvistä asiasisällöistä, tukijoillemme myötämielisyydestä ja yhteistyökumppaneillemme ammatillisuudesta ja kollegiaalisuudesta.

Syyskautemme kääntyessä joulun viettoon haluan toivottaa teille kaikille ansaittua lepohetkeä läheistenne seurassa edeltämme menneitä sukupolviamme muistaen ja kunnioittaen.

Jatkosodan jouluna 80 vuotta sitten 24.12.1943 Yleisradio lähetti joulurauhanjulistuksen Raumalta, lapsuuteni ja nuoruuteni koti- ja koulukaupungistani. Rauma, joka sai kuninkaalta privilegion 1442, on keskiaikaisena kaupunkina maamme kolmanneksi vanhin, edellään ainoastaan Turku ja Porvoo sekä vuoteen 1944 asti myös Viipuri. Lainaan tervehdyksekseni teille tämän ainakin jo 250 vuotta luetun julistuksen nykymuodossaan, jollaisena se Rauman raatihuoneen edessä kauppatorilla kaupungin asukkaille tänäkin vuonna jouluaattona klo 12.00 luetaan.

"Kun meillä taas vietetään kalliin Vapahtajamme syntymäjuhlaa, niin kaupunginhallitus julistaa täten joulurauhan alkaneeksi ja toivottaa samalla kaikille kaupungin asukkaille iloista ja rauhallista joulua ja sen jälkeen onnellisempana alkavaa uutta vuotta sillä toivomuksella, että niin sanoissa kuin töissäkin toteutusi ensimmäinen ja suurin joulutervehdys: kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisillä hyvä tahto. Jumala isänmaatamme varjelkoon."

Tuo armon valkokyyhky
Nyt viestin maailmaan
Jo laantuu tuskan nyyhky
Käy toive versomaan
On pyhä jouluyö
On juhla jumalainen
Messiaan synnyinyö.

(Virsi 21)*

Joulun jälkeen koittavan uuden vuoden myötä saamme alkaa kevään odotuksen. Tapaamisiin jälleen tammikuussa Ostrobotnialla.

Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys ry

Pekka Lehtiö, puheenjohtaja

________________

Linkki Rauman joulurauhanjulistukseen v. 2019: https://www.youtube.com/watch?v=v3N5u6wNHj8  jossa mieskuoro esittää Tuo armon valkokyyhkyn ja linkki britittimuusikko Stingin englanninkieliseen versioon samasta melodiasta Lo How A Rose E'er Blooming: https://www.youtube.com/watch?v=yKk9moFDwUI&list=PLvp2PYHf6VJ3irsWVHjosqJU2wBrMV4pm&index=6

*Virsi 21 On ruusu Iisain juuren, Es ist ein Ros entsprungen

Suosittu joulun kuoro- ja yhteislaulu tunnetaan Suomessa useina käännöksinä. Kuorolauluna sen julkaisi ensimmäisen kerran Jyväskylän ensimmäinen musiikin lehtori, ”suomenkielisen kuorolaulun isä” E. A. Hagfors vuonna 1871 kokoelmassaan Suomalainen lauluseppele. Sen jälkeen laulu otettiin mm. evankelisen liikkeen laulukirjaan, Siionin Kanteleeseen, vuonna 1892 ja Suomen Lähetysseuran vuonna 1903 julkaisemaan kokoelmaan Hengellisiä lauluja ja virsiä. Monet kuorolaiset muistavat alkusanat Tuo armon valkokyyhky / nyt viestin maailmaan. Tuolloin säveltäjäksi usein ilmoitettiin Michael Praetorius.

Laulun taustatiedot ovat aikojen myötä tarkentuneet. Synty on ajoitettu 1400-luvulle. Alkuaan katolinen Maria-laulu kuului munkki Conraduksen rukouskirjaan (1587-88) 19-säkeistöisenä. Rukouskirjan painovuodesta 1599 on peräisin sävelmän alkuperätiedon yhteydessä oleva vuosi: Saksassa 1599.

Laulun maailmanvalloitusta auttoi Michael Praetorius (1571/72 – 1621), joka sisällytti sen kuorosovituksena vuonna 1609 kokoelmaansa Musae Sioniae. Praetorius käytti pitkästä runosta vain kaksi säkeistöä ja muokkasi niitäkin uskonpuhdistuksen opillisten periaatteiden mukaan.

Virren kielikuvilla on kaksi lähdettä. Ensimmäinen on raamatullinen, joulun profetiasta: ”Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää” (Jes. 11:1). Tähän runkoon on istutettu myöhemmät kristilliset vertauskuvat: Maria on ruusu ja Jeesus sen kukka.

Virren kolmas ja neljäs säkeistö ovat syntyneet vasta 1800-luvulla. Ne on runoillut saksalainen Fridrich Layriz (1808 – 1859). Hän liittyy virren alkuperäisiin kielikuviin: ”Nyt ruusu kaunein loistaa, / taivaasta tuoksun tuo”.

Lähde: Markku Kilpiö, virsikirja.fi