AKS:n musta järjestölippu

Akateemisen Karjala-Seuran alkuperäinen lippu

Musta järjestölippu, jonka alla lippuvalat vannottiin, vihittiin käyttöön Vanhalla ylioppilastalolla J. V. Snellmanin päivänä 12.5.1923. Topi Vikstedtin suunnitteleman lipun keskellä on laakeriseppeleen ympäröimänä samana vuonna käyttöön otettu, niin ikään Vikstedtin suunnittelema vaakunatunnus, jossa vihreältä pinnalta kohoavan punaisen muurin takaa nousee lännen suora miekka iskien lipun kulkusuuntaan nähden eli kantotankoaan päin. Lipun yläosassa kirjaimet AKS.

Seuran lakkauttaminen Moskovan välirauhansopimuksen vaatimin velvoittein Valtioneuvoston 23.9.1944 antaman asetuksen vaikutuksesta vakuutti Seuran aktiivit, että ainakin Seuran tärkeimmät riittiesineet lippu ja valakirja oli turvattava jälkipolville. Ne säilyivät punaiselta VALPOlta eli sodanjälkeisten vuosien vasemmistolaisten miehittämältä Valtiolliselta poliisilta turvassa.

Kätkemisestä on kiittäminen Seuran entistä puheenjohtajaa, Etelä-Pohjanmaalta vaikuttanutta vahvaa miestä, valajäsen numero 5, merivoimien lääkäri, myöhemmin lääkintäeverstiluutnantti ja Seinäjoen lääninsairaalan ylilääkäri Martti Ilmari Kanteletta (1895-1970), joka matkasi lippu ja valakirja muassaan Mäntyharjulle, missä Kantele omisti Kalliolan talon. Valpon miesten tutkiessa perusteellisesti Kanteleen asunnon sekä johtamansa sairaalan tilat Seinäjoella he eivät löytäneet mitään raskauttavaa. Kanteleen perikunta lahjoitti lipun 1970-luvun alussa Kansallismuseoon.

Lippu satavuotias 12.5.2023

J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä 12.5.2023 juhlittiin AKS:n lipun vihkimisen satavuotispäivää. Ennen Suomen Pankin edessä yhdessä Snellmanien Sukuyhdistyksen kanssa järjestettyä tilaisuutta AKS:n Perinneyhdistyksen hallituksen edustajat kunnioittivat Hietaniemen hautausmaalla seuran merkkihenkilöiden Bobi Sivenin, Reino Vähäkallion, Elmo Kailan, Vilho Helasen, Gunnar Laation ja Matti Lukkarin elämäntyötä kukkatervehdyksin.

Sukuyhdistyksensä varapuheenjohtaja Henrik Snellman piti Suomen Pankin aukiolla olevan J. V. Snellmanin muistopatsaan edessä juhlapuheen. Suomen lippua kantoi Ville-Veikko Kirvesmies ja AKS:n lippua Olavi Vähäkallio. Suomen Pankin salossa näkyy historiallisessa kuvassa kolmantena Euroopan Unionin sininen tähtilippu.

Ostrobotnialla paljastettiin pääoven eteisaulan seinään kiinnitetty pronssilaatta, joka kertoo AKS:n ja Bottan yli satavuotiaasta yhteisestä taipaleesta.

Salin täysi yleisö nautti musiikillisesta aikamatkasta sortokauden aikaa heijastavan Sibeliuksen Ristilukin ja nuoren Suomen heimorakkaudesta kertovan Reppurin laulun kautta lempeän tunnelmaiseen kesän ja rakkauden täyttämäin iltain odotuksiin laululla Illalle (Ilta Koskimiehelle) baritoni Jorma Martikaisen ja pianisti Janne Hovin upeiden tulkintojen myötä. Tilaisuus päätettiin kalterijääkäri Wäinö Solan sanoin yhteisesti laulettuun Finlandiaan.

AKS:n Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja, teologian tohtori Ermo Äikään läsnäolijoita kannustavat juhlasanat, jotka hän lausui pastori Elias Simojoen aikanaan vihkimästä lipustamme ja lipullemme kohottaen maljan isänmaalle, painuivat sydämiin ja loivat osaltaan turvallisen, lämpimän yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Onnellisuuden ja oikeutetun tyytyväisyyden kyyneliä nähtiin useissa silmäkulmissa.