Bobi Sivén
Hans Håkon (H.H.) Christian “Bobi” Sivén
(18.4.1899 Helsinki -12.1.1921 Repola, Itä-Karjala)
oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919-1921 sekä samalla työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhansopimuksen neuvottelujen tuloksena Neuvosto-Venäjälle, Sivén teki vastalauseenaan itsemurhan.
Akateemisen Karjala-Seuran alkuperäisen kantolipun, joka on talletettuna Kansallismuseossa, nauhoihin on neulottu Sivénin surmanluoti. Jokainen uusi AKS:n valajäsen vannoi lipun ääressä taistelevansa heimokansojen ja suomalaisuuden puolesta sekä antavansa kaikkensa aatteensa puolesta Bobi Sivénin esimerkkiä noudattaen.
"Lippumme alla ja lipullemme, minä vannon kaiken sen kautta, mikä minulle on pyhää ja kallista, uhraavani työni ja elämäni Isänmaalleni, Suomen kansallisen herättämisen, Karjalan ja Inkerin, Suuren Suomen puolesta. Sillä niin on totta kuin minä uskon yhteen suureen Jumalaan, niin minä uskon yhteen suureen Suomeen ja sen suureen tulevaisuuteen!"
"Meidän lippumme sinivalkoiset nauhat kätkevät muiston miehestä, joka ennemmin kaatui oman kätensä kautta kuin peräytyi siltä paikalta, jolle hän oli itsensä asettanut - luodin, jolla Karjalan sankarinuorukainen, Bobi Sivén, itsensä surmasi ennemmin kuin peräytyi! Olkaa tekin, kuten hän, uskolliset kuolemaan asti! - Tämän merkiksi ottakaa vastaan valamme merkki ja kantakaa sityä kunnialla kuolemaanne asti!"