Luettelo Akateemisen Karjala-Seuran jäsenistä 1922-1944

Vuonna 1991 julkaistussa teoksessa "Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa" on ensi kerran AKS:n lakkauttamisen jälkeen (1944) julkaistu seuran jäsenluettelo. Sen painos on loppu kustantajalta.

Perinneyhdistyksen kautta on saatavilla vielä pieni määrä 1995 painettua täydentäväksi tarkoitettua jäsenluetteloa (kuvassa valkoinen vihkonen) 25 €:n hintaan. Vihkosta on myynnissä tilaisuuksissamme tai sen voi tilata postitse toimitettavaksi osoitteesta aks.kotisivu(at)gmail.com.

"Jäsenluettelon laatiminen on monesta syystä osoittaututunut vaikeaksi tehtäväksi asetetussa määräajassa.

1. Vaikka AKS:n valakirja on säilynyt Helsingin Yliopiston kirjaston arkistossa, niin siitä puuttuvat nimikirjoitukset 71 valanumeron kohdalla.

2. AKS:n jäsenkortistosta, joka myöskin on säilynyt HY:n kirjaston arkistossa, on aikoinaan poistettu seuran toiminnan aikana kuolleiden jäsenten kortit, samoin 1930-luvulla poliittisista syistä seurasta eronneiden kortit sekä vuonna 1934 valtiovallan määräyksestä seurasta eronneiden aktiiviupseereiden kortit.

3. Vuosina 1931 ja 1932 painetuissa AKS:n jäsenluetteloissa on runsaasti nimiä, jotka eivät esiinny valakirjassa eivätkä jäsenkortistossa. Silti heidät on katsottava hyväksytyiksi jäseniksi, joskaan he eivät ole valajäseniä.

4. Näiden keskeisinä lähteinä pidettävien luettelojen ja kortiston sisältämien tietojen yhdistämisen jälkeen on vielä ollut turvauduttava kymmeniin eri ammattialojen ja oppilaitosten matrikkeleihin. -Vaikka enin  osa jäseniä koskevista tiedoista on voitu tarkistaa ja täydentää, niin kuitenkin tämä jäsenluettelo on todettava edelleen puutteelliseksi.

Sankarivainajia koskevat tiedot perustuvat lähinnä seuraaviin lähteisiin:

• "AKS:n sankarivainajat" (matrikkeli AKS:n vuosikirjassa 1940)

• "Isänmaan puolesta", talvisodassa kaatuneiden upseerien elämäkerrasto (WSOY 1940)

• "Vapautemme hinta", talvisodan sankarivainajien muistojulkaisu (Suomen Kuvalehti 1941)

• Kotijoukkojen esikunnan rovastitoimiston kokoama "Kaatuneiden henkilökortisto" (talvisodan ajalta, Sota-arkisto)

• Pääesikunnan kenttäpiispantoimiston kokoama "Kaatuneiden pääkortisto" (jatkosodan ajalta, Sota-arkisto)

• Suomen Heimo-lehden numerot vuosilta 1941-1944

• "Sodissa 1939-1940, 1941-1945 kaatuneet suomalaiset upseerit" (Oy Weilin & Göös Ab 1957)

• Usat osakuntien toimesta laaditut sankarivainajien muistojulkaisut.

AKS:n jäseniä kaatui ja kuoli sodan aiheuttamiin sairauksiin ja tapaturmiin talvisodassa 140 ja jatkosodassa 238, eli yhteensä 378. Näiden kaatuneiden joukko käsitti sotilaita vapaaehtoisesta alokkaasta kenraaliin saakka. -Lähes kaikki AKS:n sankarivainajat toimivat sotien aikana etulinjan upseereina. -Sotien aiheuttamien erilaisten vammojen vuoksi myöhemmin kuolleiden AKS:n jäsenten määrää ei ole voitu selvittää tässä yhteydessä. Jatkosodan aikana myönnettiin korkein sotilaallinen kunniamerkki, nimitys Mannerheim-ristin ritariksi, kaikkiaan 191 sotilaalle. Heistä oli upseereita 110, joiden joukossa oli 23 AKS:n jäsentä.

Nyt julkaistavassa luettelossa on henkilöiden nimen jälkeen mainittu valanumero. Mikäli se puuttuu, niin kyseessä saattaa olla henkilö, jonka nimikirjoitus puuttuu valakirjasta, tai henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi, mutta joka keskeneräisen koulutusvaiheensa vuoksi ei ole tullut valmennetuksi valajäsenyyteen. Lukuisissa tapauksissa valanumeron puuttuminen tarkoittaa vain sitä, ettei henkilö tultuaan vasta jatkosodan aikana hyväksytyksi AKS:n jäsenyyteen ole ennättänyt valajäseneksi. -Jäsenluetteloon on merkitty myöskin AKS:stä aikanaan eronneet jäsenet.

Henkilön nimen edessä oleva K-kirjain ilmaisee, että henkilö on kutsuttu seuran kunniajäseneksi. S-kirjain on merkkinä siitä, että henkilö kuuluu 1920-luvulla liittyneisiin seniorijäseniin, jotka olivat enimmältä osin korkeakoulujen professoreja. M-kirjain osoittaa henkilön tulleen nimitetyksi Mannerheim-ristin ritariksi. -Kaatuneiden ja sodan olosuhteissa kuolleiden kuolinaikaa ja -paikkaa osoittavan merkinnän edessä on vapaudenristi.

Tämän jäsenluettelon laatimisen Kerho 22:n johtokunta jätti allekirjoittaneen kerhon sihteerin tehtäväksi. Työtä ovat tiedoillaan avustaneet useat kerhon jäsenet, heistä eniten Aarne Helle. Suuren avun tälle työlle on antanut professori Risto Alapuro luovuttamalla käytettäväksi AKS:n valajäsenten vaiheita koskevan aikaisemman tutkimuksensa aineiston.

Kaikista edellä luetelluista puutteellisuuksista huolimatta tämän jäsenluettelon toivotaan herättävän lukijain mielenkiinnon. Onhan luettelo tällaisenaankin henkilöhistoriallinen dokumentti itsenäisyysaikamme ensimmäisinä vuosikymmeninä voimakkaasti toimineesta ja isänmaan asialle vihkiytyneestä osasta maamme akateemista nuorisoa, jonka aattellinen työ on sotien jälkeisinä rauhan vuosina jatkunut aina tähän päivään asti suomalaiskansallisen hengen vaalimisena ja edistämisenä.

Helsingissä, heinäkuun 22. päivänä 1991

Ville-Paavo Aitola"

Kerho 22 ry, toim. Matti Kuusi ym.: "Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa" WSOY 1991 ISBN 951-0-17428-9