Maan Turva

Maan Turva oli Akateemisen Karjala-Seuran aloitteesta lokakuussa 1939 Valtioneuvoston Tiedoituskeskuksen alaiseksi perustettu, osittain sotilaallisesti järjestettynä, osittain vapaaehtoisin voimin työskentelevä organisaatio, jonka tehtävänä oli:

1. seurata yleisen mielialan kehitystä erikoisesti tarkaten siihen vaikuttavia, korjattavissa olevia seikkoja,

2. maanpuolustuksen lujittamista tarkoittavan henkilökohtaisen valistustyön tekeminen,

3. kansalaiskurin ja yhteishengen ylläpitäminen ja kehittäminen. 

AKS:n Vilho Helanen toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana koko sen olemassaolon ajan. Ruotsinkielisen rinnakkaisorganisaation Hembygdsfrontenin voimamies oli Göran Stenius. Maan Turvan toiminta päättyi talvisodan jälkeen kesällä 1940.

Maan Turvassa Suomi jaettiin kahteenkymmeneen suomenkieliseen ja viiteen ruotsinkieliseen piiriin. Pääasiallinen tehtävä mielialojen tarkkailu järjestettiin asiamiesten ilmoitusten kautta. Helmikuussa 1940 suomenkielisiä asiamiehiä oli 3 150, ruotsinkielisiä Hembygdsfrontenissa 400 ja näiden kautta noin 10 000 ihmisen tiedusteluverkosto koko maassa. Asiamiehet kuuntelivat ja raportoivat keskusteluja ja pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielialaan ja mielipiteisiin levittämällä propagandaa. Kansalaiset eivät tienneet olevansa tarkkailun tai vaikuttamisen kohteena.

Asiamiehet raportoivat armeijaa ja turvallisuutta, kansanhuoltoa (esim. elintarvikeasiat), yleistä mielialaa ja vaarallisia huhuja koskevista havainnoistaan, jotka keskustoimisto tiivisti raporteiksi. Raportit välitettiin edelleen Valtioneuvoston tiedotuskeskukseen, päämajan propagandaosastolle, pääministerille, opetusministerille ja tarpeen mukaan turvallisuusviranomaisille.

Yhdistyksen aloitteesta talvisotaa ennen ja sen aikana järjestettiin ympäri maata useita maanpuolustusjuhlia. Myös radioon toimitettiin ohjelmia, jotka perustuivat kansalaisten mielialoihin. Ohjelmistoon kuului myös erilainen kiertue- ja viihdytystoiminta. Maan Turva julkaisi talvisodan aikana myös lukuisia lehtisiä ja useita kirjoja. Kirjat olivat pääasiallisesti sodasta kertovia kuvateoksia.

Rajan Turva

AKS:n järjestämä Rajan Turva kansalaiskeräys tuotti reilut 11 milj. mk, joka luovutettiin puolustusvoimille. Kampanja perustui vapaaehtoiseen ”16.5.1939” päiväpalkkaan. Nopean aikataulun virallinen keräysaika oli lyhyt noin kaksi viikkoa mutta lahjoituksia tuli senkin jälkeen. Lahjoittajia oli yhteensä noin 260 000 henkilöä.

Keräysrahoilla kustannettiin linnoitustöiden työpalveluun vapaaehtoisesti osallistuneiden kulut. Rajojen puolustuslinjan vahvistaminen oli alkuvuodesta 1939 AKS:n tärkein tavoite. AKS:n, suojeluskuntien ja puolustusvoimien organisoima Karjalan Kannaksen linnoitustyö oli moraalisessa mielessä tärkeä kansaa yhdistävä tekijä. Rajan Turva oli Valtioneuvoston tiedotuskeskuksen alainen, sen johtajana toimi AKS:n puheenjohtaja FT Vilho Helanen.

Vapaaehtoiset sitoutuivat vähintään viikoiksi kovaan työhön rakentamalla hyökkäysvaunuesteitä, juoksuhautoja sekä korsuja. Ruokahuollosta vastasi pääosin Lotta Svärd järjestö. Lokakuuhun 1939 mennessä oli reilu 60 000 henkilöä uhrannut vapaa-aikaansa Kannaksen linnoitustöihin. Armeijan ylimääräisten kertausharjoitusten (YH) yhteydessä töitä jatkettiin talvisodan alkamiseen 30.11.1939 asti.